Nyt tulee painavaa asiaa. Ja tämän väitteen perustelen sillä, että heräsin tänään, lauantaiaamuna, klo 6.00 pohtimaan tätä asiaa. Olen kyllä pohtinut näitä samoja teemoja jo monet monituiset kerrat yksin ja yhdessä ystävien kanssa, mutta tällainen viikonloppuaamun kukonlaulunaikainen herätys vakuutti minut tämän kirjoituksen välttämättömyydestä.
Olen kirjoittanut paljonkin työidentiteetistä, siitä, miten minulle on paljon helpompaa ja luontevampaa olla toimittaja ja viestinnän asiantuntija kuin myyjä ja konsultti. Ja tarkoitan nyt todellakin identiteettitasolla, en itse käytännön työssä, sillä olen mielestäni hoitanut molemmat työt kunnianhimolla ja ammattitaidolla ja todellakin nauttinut molemmista töistä.
Olen oikeasti kuluttanut tunteja ja taas tunteja siihen, kun olen pohtinut, miksi tämä toinen työidentiteetti on ollut minulle niin vaikea omaksua. Välillä (lue: usein) on tuntunut, että tuollainen pohtiminen on ollut ihan ajanhukkaa, mutta ei se niinkään ole ollut. Ilman näitä pohdintoja ei olisi taatusti syntynyt tätäkään blogia enkä todellakaan olisi se henkilö, joka tällä hetkellä olen.
Sain aika suuren ahaa-elämyksen ihan yllättäen kesken työnhakuun liittyvien toimieni. Törmäsin blogitekstiin, jossa mielestäni kiteytettiin aivan loistavasti totuus suomalaisesta myyntikulttuurista. Totuushan on se, että suomalaiset eivät kerta kaikkiaan osaa myydä. Onko sitten ihme, että tämä maa lilluu vuodesta toiseen lamassa? Aiemmin lama oli tila, joka kesti jonkun vuoden ja sitten taas noustiin. Mutta nykyäänhän taantuma on Suomessa vallitseva olotila. Ja syyn siihen Suomessa voi tosiaan löytää ihan peiliin katsomalla.
"Nothing happens until someone sells something" on Mary Kay Ashin kiteytys myynnin tärkeydestä. KAIKKI tässä maailmassa perustuu myyntiin, on sitten kyse tuotteista, palveluista, tieto-taidosta, ulkonäöstä, persoonasta jne. Kun tätä asiaa ja suomalaisten kehnoa myyntiosaamista miettii yhdessä, tulee oikeasti ihan epätoivoinen olo. Ei ihme, että meikäläinenkin herää kuudelta lauantaiaamuna...
Kun ryhdyin yrittäjäksi, opettelin vimmalla myynnin saloja, jotta sain toimintani mahdollisimman nopeasti käyntiin. Minulla oli onneksi tukena aivan mahtava yritys, joka tarjoaa monen muun asian lisäksi huippuluokan myyntikoulutusta. Olen niin epätyypillinen suomalainen, että sanon suoraan, että olin (ja olen edelleen) todella hyvä myyjä. Mittareina on ollut mm. ruotsalaiset kollegat, ja Ruotsissahan jos jossain osataan myydä.
Mutta vaikka olin hyvä myyjä, en kuitenkaan kokenut olevani tarpeeksi hyvä myyjä. Ja koska en kokenut olevani tarpeeksi hyvä myyjä, työminäni ei myöskään pystynyt kulkemaan rinta riittävän rottingilla. Miksi näin? Yksi syy oli se, että toinen työidentiteettini puski koko ajan tämän toisen yli. Toinen syy taas löytyy tästä yhteiskunnasta. En kokenut saavani arvostusta. No niin, nyt sekin tuli sanottua. Mutta niin se vain on, että kun kuukaudesta ja vuodesta toiseen saa selittää ja vakuuttaa, että tekee ihan kunnollista työtä, niin kyllähän se alkaa uuvuttaa.
Mietipä hetki, kuinka seksikkäältä sinusta ammattinimike myyjä kuulostaa? Ja mikä on ensimmäinen mielikuva, joka sinulle siitä tulee? Ehkä näet ensimmäiseksi sen tutuimman myyjän, lähikaupan kassan. Se on jo hyvä alku. Jos ajattelet myyntiä laajemmin ja olet oivaltanut sen upeuden ja tärkeyden, mielikuvasi myyjästä saattaa olla tyylikkäästi pukeutunut mies tai nainen, joka on samaan aikaan sekä lämmin ja auttavainen että loistava tuloksentekijä. Jos taas et ole koskaan oikein ajatellutkaan myyntiä, näet silmissäsi homssuisen, kainalohikisen tyypin, joka yrittää väkisin tyrkyttää sinulle jotain, mikä on tarpeetonta ja ylihinnoiteltua.
Blogitekstissä kerrottiin, että Suomessa on yksi ainoa myynnin professuuri. Siis tässä maassa, jossa kumarretaan tutkintoja ja todistuksia varmaan enemmän kuin missään muualla!!! On kyllä hienoa opiskella markkinointia tai business managamentia, mutta mitä ne opettavat itse myynnistä, siitä konkreettisesta tapahtumasta, jossa X siirtyy rahaa vastaan A:lta B:lle?
Minusta jokaisen suomalaisen pitäisi tehdä jonkin aikaa myyntityötä. Sitä ei voi oppia kirjoja lukemalla vaan ainostaan ihmisiä kohtaamalla. Kun ihmiset tietäisivät, mitä myynti todella on, eli huippukiva asia, joka pitää kaikki pyörät pyörimässä, moni ihminen tässäkin maassa kulkisi hartiat paljon suorempana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti