Olen tunnustanut muutamalle deitilleni kuuntelevani Ylen aikaista. Ja että erityisen hauskaa on joskus kuunnella perjantai-illan Puhelinlangat laulaa -ohjelmaa, jos satun viettämään samaan aikaan yksin rauhallista koti-iltaa.
Ei tuo minusta nyt mikään sysimusta salaisuus ole, mutta jostain syystä yksittäisistä deiteistä ei ole tullut sen enempää. :D
Radiokanavamieltymykseni taitavat kuulua samaan kategoriaan kuin vanhojen, lapsuudenkodistani tuttujen asioiden himoitseminen ja yleinen halu viettää vapaa-aikaa kotona.
Ilahduin kovasti, kun kaappeja kaivellessani löysin äitini minulle joskus antaman Marja Isolan Kukkatori-kankaan. Muistan valokuva-albumeista lukuisia kuvia, joissa verho näkyy kodissamme 70-80-luvuilla. Normaalisti minulle ei tulisi mieleenkään ripustaa ikkunoihin jouluverhoja, mutta tämä kangas oli minusta siihen tarkoitukseen täydellinen.
Onko kaikki tämä keski-ikäistymistä? Jos on, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan.
Mahtaakohan muilla ikäisilläni, 70-luvun puolivälissä syntyneillä, olla samanlaisia oireita?
Maria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti