Perunasi voi olla jotain muuta kuin vain perunaa

Oletko koskaan ajatellut, että ostaessasi pakastealtaasta lohkoperunoita, voit saada perunan lisäksi myös muunnettu tärkkelystä, riisijauhoa, dekstriiniä ja nostatusainetta (E500)?

En minä ainakaan. Olen kuvitellut, että ostaessani lohkoperunoita saan lohkoperunoita, joissa on öljyä ehkä suolaa. Miksi ihmeessä niissä olisi jotain muuta? Lohkoperunahan on peruna, joka on lohkottu.

Viikonloppuna opin, että lohkoperuna voi olla myös jotain muuta, kun nappasin lauantaina lähikaupasta pussin pakastelohkoperunoita. Olin päättänyt tehdä ruoanlaiton todella helpoksi ja keksittyä enemmän illan vieraisiin, sillä päivällispöydässä istuisi kaksi lasta ja kaksi rentoa jutustelua kaipaavaa aikuista naista.

Pakkasessa oli entuudestaan vajaa pussi perunoita, joten kumosin pellille ensin vanhemmat ja sitten uudemmat perunat. Äimistyneenä katsoin perunoita. Toiset olivat hyväksi todettuja, rapeita perunalohkoja ja ne uudemmat jotain, mitkä näyttivät enemmän vaaleilta omenapaloilta kuin perunoilta.

Otin molempien pakkaukset esiin ja aloin tutkia, miten perunat voivat näyttää näin erilaisilta. Ja mitä opinkaan? Sen, että uuniin laitettavat lohkoperunat voivat olla joko perunaa ja öljyä TAI 94-prosenttisesti perunaa, 2,5-prosenttisesti öljyä, muunnettua tärkkelystä, riisijauhoa, dekstriiniä, suolaa ja nostatusainetta (E500).

 

En väitä, että jälkimmäisten perunoiden ainekset olisivat vaarallisia tai mitään sellaista. Itse haluan kuitenkin syödä perunani ihan vaan perunana.

Olen tottunut lukemaan ainesosaluetteloita ja olen tarkka siitä, mitä pistän suuhuni. Tämä tapaus osoitti taas vaihteeksi sen, että melkein mikä tahansa ruoka, mitä et löydä hevi-osastolta (tai en tiedä, pitäisikö tästä lähtien alkaa syynätä porkkanapussejakin), voi sisältää kaikenlaista turhaa.

Ehkä sinuakin kiinnostaa, mitä suuhusi laitat. Jos näin on, kehotan sinua tutkimaan pakkauksia myös pakastealtaalla.

Suussa sulavat silakkarullat

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen silakoista? Joku ruokakammotus kouluajoilta?

Minulle silakoista tulee mieleen loistavia muistoja, sillä olen syönyt monta kertaa taivaallisen makuisia silakkarullia Reposaaren ravintolassa Porissa. Joskus aikoinaan yritimme tehdä silakkarullia kotona, mutta ei niistä koskaan ihan yhtä hyviä tullut.

Tänään päätin kaimani Marian innoittamana tehdä ruokaa silakoista. En kuitenkaan pihvejä, vaan hyvien muistojen rullia.

Pyrin tekemään ruokaa niistä aineksista, mitä kotoa löytyy. Luonnollisesti silakat piti aamulla hakea kaupan kalatiskiltä, mutta muuten luotin kaappien antimiin. Jääkaapissa oli kuohukermaa, jota olin ajatellut laittaa rahkaan, sekä kirsikkatomaatteja naposteltavaksi. Niinpä uuniin päätyi silakkarullat kermaisessa tomaattikastikkeessa.

Silakoista tuli ihan suussa sulavan hyviä. Välillä kalan maku alkaa yököttää, jos se on todella vahva, mutta jostain syystä nämä rullat eivät juuri edes maistuneet kalalle. Luulen, että fileiden kuivaaminen auttoi asiaan. Ja tietenkin kunnon kerma ja mehukkaat tomaatit.

Vaikka kärsisit jonkinasteisesta silakkakammosta, näitä kannattaa kokeilla. Silakat ovat myös edullista ruokaa; puoli kiloa maksoi lähimarketissa noin viisi euroa.

Taidan syödä samaa ruokaa vielä uudestaan tänään. Ja huomenna. Nam!

Tätä ruokaa varten tarvitset:

500 g silakkafileitä
2 dl kuohukermaa
10 kirsikkatomaattia
pieni sipuli
1,5 tl hienoa merisuolaa
valkopippuria
kuivattua tilliä
voita paistamiseen ja voiteluun

Levitä silakkafileet leikkuulaudalle nahkapuoli alaspäin ja kuivaa fileet hyvin talouspaperilla. Ripottele niiden päälle yhteensä teelusikallinen suolaa ja hieman valkopippuria. Rullaa fileet ja lado rullat tiiviisti voideltuun uunivuokaan.

Kuullota silputtu sipuli pannulla pienessä määrässä voita. Laske lämpötilaa ja lisää kerma sekä kuivattu tilli. Lisää puolitetut kirsikkatomaatit. Anna hautua hetki hyvin pienellä lämmöllä.

Kaada kastike silakkarullien päälle tasaiseksi kerrokseksi. Paista 175 asteisessa uunissa keskitasolla 45 minuuttia. Tarjoile perunamuusin kanssa.

Makoista iltaa! Maria

Viikonlopun luontoretki ja lohturuoka

Tämän viikonlopun tunnelmat eivät ole olleet varmaan kenelläkään erityisen hyvät. Kun lauantaiaamun uutiset iskivät tajuntaan, oli vaikea puhua mitään tai tarttua mihinkään toimeen.

Kun olin pyörinyt aamupäivän kotona uutisia kuunnellen ja lukien, tajusin tarvitsevani raitista ilmaa. Otin hieman evästä ja kameran reppuun ja lähdin Helsingin Viikin ulkoilualueelle.

On itse asiassa uskomatonta, kuinka harvoin tulee lähdettyä näin lähellä olevalle hienolle luonnonsuojelualueelle. Jostain syystä lähellä olevat, tutut paikat eivät tunnu niin ihmeellisiltä. Jos matkustaisin vaikka Keski-Suomeen, menisin tietenkin retkeilemään vastaavanlaiselle alueelle. Sama juttu monen muun, "liian" lähellä olevan nähtävyyden kanssa.

Marraskuinen, hieman ankea sääkin riitti muistuttamaan siitä, miten paljon hyvää maailmassa vielä on mielipuolisista ihmisistä ja teoista huolimatta.

Onneksi kotona jääkaapissa odotti naudan paahtopaisti, sillä eilinen iltapäivä oli kuin tehty kunnon lohturuoalle. Runsailla juureksilla höystetystä lihapadasta tuli niin hyvää, että ohje on pakko laittaa jakoon siitäkin huolimatta, että netti on pullollaan lihapatareseptejä. Mutta ei tätä!

Tähän naudanliha-juurespataan tarvitset:

750 g naudan paahtopaistia
5 siivua pekonia
1 rkl voita
4 porkkanaa
1 sipuli
1 lanttu
1 nauris
vettä
2 tl suolaa
1 rkl sinappia
1/5 tl jauhettua maustepippuria
reilusti mustapippuria myllystä
2 tl kuivattua persiljaa
2 tl kuivattua rosmariinia
2 laakerinlehteä
1/2 dl kermaa

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Leikkaa paisti ensin lihasäikeiden suuntaisesti ja sen jälkeen reiluiksi suupaloiksi. Leikkaa pekoniviipaleet pieniksi paloiksi.

Kuumenna paistinpannu kuumaksi ja paista pekonisilppua hetki voissa. Lisää joukkoon lihapalat ja ruskista ne joka puolelta. Jos pannu on pieni, paista pekonit ja lihat kahdessa erässä.

Kumoa ruskistuneet lihapalat uunipataan. Lisää paistinpannuun hieman vettä, jotta saat paistorasvat irti, ja lisää vesi pataan lihojen päälle.

Kuori juurekset ja sipuli, pilko ne reilun kokoisiksi suupaloiksi ja lisää pataan. Lisää vettä niin, että ainekset juuri ja juuri peittyvät. Lisää mausteet ja sekoita padan ainekset mausteiden kanssa. (Itse en koskaan mittaile mausteita, joten ohjeessa olevat määrät ovat noin määriä.)

Laita pata ilman kantta uuniin ja odota, kunnes vesi alkaa kiehua. Laita tämän jälkeen padan päälle kansi ja laske uunin lämpötila 150 asteeseen. Anna hautua uunissa noin kaksi tuntia. Lisää pataan kerma, tarkista maku ja anna hautua vielä puolisen tuntia.

Nauti perunamuusin kanssa.

Rauhallista sunnuntai-iltaa ja hyvää alkavaa viikkoa.

Maria

Helppo ja mehevä jauheliha-kasvisvuoka

Uunissa valmistuvat ruoat ovat minusta näin pimeän aikaan ihan parasta. Niiden tekemiseen ei mene paljon energiaa, monesti riittää vain pilkkominen ja ainesten kasaaminen vuokaan. Ne valmistuvat kätevästi esimerkiksi samaan aikaan, kun on itse ulkoilemassa ja sohvalla loikoilemassa.

Tein eilen toistamiseen tätä tuoreilla ja kuivatuilla yrteillä ryyditettyä jauheliha-kasvisvuokaa, ja koska siitä tuli taas todella hyvää ja mehevää, päätin jakaa reseptin täällä. Tämä ruoan innoittajana on toiminut aivan erinomainen kasvis-vuohenjuustovuoka, jota olen tehnyt useampaan otteeseen.

Tähän ruokaan tarvitset:

400 g naudan 10% jauhelihaa
1 munakoiso
1 kesäkurpitsa
2 perunaa
3 porkkanaa
1/2 tölkkiä (Mutti) tomaattimurskaa
1 rkl sokeria
2 tl suolaa
mustapippuria myllystä
Santa Maria Chili Explosionia myllystä
kuivattua persiljaa
kuivattua korianteria
kuivattua yrttisekoitusta
1 ruukku tuoretta basilikaa
juustoraastetta

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Leikkaa munakoiso ja kesäkurpitsa noin sentin paksuiksi viipaleiksi. Pilko kuoritut porkkanat ja perunat peukalonpään kokoisiksi paloiksi. Silppua basilikan lehdet.

Paista jauheliha tilkassa öljyä. Lisää sekaan tomaattimurska, sokeri, suola ja mausteet tuoretta basilikaa lukuun ottamatta. Käytä kuivattuja yrttejä noin teelusikallinen jokaista, korianteria hieman vähemmän. Anna kastikkeen muhia pienellä lämmöllä viitisen minuuttia.

Lado vuokaan kerrokset munakoisoa ja kesäkurpitsaa sekä puolet pilkotuista porkkanoista ja perunoista. Kaada päälle puolet kastikkeesta ja puolet silputusta basilikasta. Kasaa päälle toinen kerros kasviksia, kastiketta ja basilikaa. Ripottele päälle haluamasi määrä juustoraastetta.

Anna ruoan olla uunissa tunti ja siihen asti, kunnes porkkanat ovat pehmeitä.

Itse laitan vuoan päälle kannen siinä vaiheessa, kun juustoraaste on saanut kunnolla väriä. Eilen jätin vuoan vielä reiluksi tunniksi sammutettuun uuniin kansi päällä, ja ruoasta tuli todella täyteläisen ja mehevän makuista.

Mistä on hyvä granola tehty?

 

Tein eilen illalla granolaa. Jos et tiedä, mitä granola on, niin ei hätää, en minäkään vielä viikko sitten tiennyt.

Granola on vähän niin kuin mysliä, mutta se paahdetaan uunissa. Yhtä oikeaa reseptiä ei ole niin kuin ei mysleissäkään, vaan granolaan voi laittaa aineksia mielensä mukaan. Moni tekee granolaa siksi, että siitä saa helposti gluteenitonta eikä tarvitse ostaa kaupan ylihintaisia gluteenittomia myslejä.

Näin siis minäkin tein granolaa, sillä ohje on periaatteessa simppeli. Sekoitetaan erilaisia hiutaleita, pähkinöitä rouhittuna, siemeniä, kookoshiutaleita, öljyä ja makeuttajana hunajaa tms. Vain mielikuvitus rajana!

Erästä reseptiä hiukan mukaillen tein sekoituksen ja paahdoin sen uunissa. Lopputulokseksi tuli mitä ilmeisemmin granolaa, kuten kuvasta näkyy. Ja kyllähän se ihan hyvältä maistui, mutta koostumuksesta tuli oudon rapsakka. Ihmettelinkin, kuuluuko granolan halkoa hampaita?

Yksi ainesosa oli quinoa, joka oli minulle entuudestaan ihan vieras. Kun ostin suomalaista luomuquinoaa ja hämmästelin jyvien (vai mitä ne nyt onkaan) pientä kokoa, kuulin, että quinoaa on erilaisia. Silloin jo mietin, että mistä kummasta sitä tietää, minkälaista quinoaa granolaan kuuluu? Ja kuinka sen kanssa tulisi toimia, liottaa, keittää vai käyttää ihan sellaisenaan?

Koska google-haulla löytämissäni resepteissä quinoaan ei annettu erityisohjeita, heitin ne sekaan sellaisenaan. Onkohan siinä tämän superrapsakan granolani salaisuus?

Näiden reseptien kanssa, missä aineksina on erilaisia superfoodeja, menee helposti sormi suuhun tällaiselta keittiössä viihtyvältä terveysintoilijaltakin. Moni ystäväni joutuisi reseptien kanssa pakokauhun valtaan, kun listalla vilahtelee tattarirouhetta, agavesiirappia, neitsytkookosöljyä, chia-siemeniä, mehiläisen siitepölyä (???), hampunsiemeniä jne. jne.

Ensin pitää miettiä ja selvittää, mistä kyseisiä aineksia saa ja sitten tehdä tutkimusta, miten kyseisiä aineksia käytetään. Puuh, ei ole aina helppoa elää terveellisesti. En ihmettele, jos joltain jää granolat tekemättä.

Helppo uunikana, joka sopii FODMAP-ruokavalioon

Kaksi tuntia ulkoilua koiran kanssa täydellisessä syyssäässä, ja halusin kunnon ruokaa vähällä vaivalla. Tänään lautaselle päätyi pestokanaa riisin ja vihannesten kera. Siis gluteenitonta ja laktoositonta uuniruokaa ilman maitotuotteita. Nam, ja vatsa tykkää.

Tämä pestokana hellii vatsaa.

Teen ruokaa pitkälti FODMAP-ruokavalion mukaisesti, sillä olen parinkymmenen vuoden ajan kärsinyt välillä hyvinkin kiukkuisesta ärtyvän suolen oireyhtymästä. Varsinkin silloin, kun tilanne on ns. akuutti, joudun olemaan hyvinkin tarkka siitä, mitä suuhuni laitan. Se on todella tylsää tällaiselle ruoka-addiktille, joka rakastaa kaiken maailman keittiöitä. Onneksi tilanne on välillä parempi ja silloin raaka-aineiden kirjo lisääntyy.
En ala sen tarkemmin kertoa FODMAP-ruokavaliosta tai suolistosairauksien hoidosta ruokavaliolla, sillä netistä löytyy runsaasti tutkittua ja laadukasta tietoa esimerkiksi täältä. Ruoanlaitossa pointtini ei muutenkaan ole tehdä jotain "erikoisruokaa", vaan maistuvaa ruokaa tuoreista, kaudenmukaisista ja helposti saatavista raaka-aineista yksinkertaisesti, edullisesti ja suhteellisen nopeasti.

Oma tyttöni pääsee testaamaan tätä vasta huomenna, mutta uskoisin, että tämä arkiruoaksi sopiva pestokana uppoaa koko perheeseen.

Raaka-aineet:

400 g maustamattomia broilerinleikkeitä
3 dl täysjyväpikariisiä (jossa keittoaika noin 15 min)
4 1/2 dl vettä
4 isoa porkkanaa
5 lehtikaalin lehteä
1/2 dl pestokastiketta (esim. Sacla)
1/2 dl Extra Virgin oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
yrttiseosta (esim. Provencale)
parmesan-juustoa

Valmistus:

Paloittele kuoritut porkkanat sentin paksuisiksi paloiksi ja esikeitä niitä 5 minuuttia suolalla maustetussa vedessä. Revi lehtikaalin lehdet suupaloiksi, jätä lehtiruoto käyttämättä. Kuullota lehtiä kuumalla pannulla oliiviöljyssä hetken ajan.
Laita lehtikaalit syrjään, lisää pannulle hieman öljyä ja paista broilerileikkeiden pinta molemmin puolin kullanruskeaksi. Rouhaise leikkeiden pinnalle kevyesti suolaa ja mustapippuria myllystä.
Laita laakeaan uunivuokaan riisi, vesi, hieman pehmenneet porkkanat ja lehtikaalin palat. Ripottele päälle 1 tl suolaa ja 2 tl yrttisekoitusta, rouhaise hieman mustapippuria ja kääntele ainekset sekaisin.
Sekoita pestokastike ja oliiviöljy keskenään. Laita broilerileikkeet vuokaan ja valuta niiden päälle pesto-öljyseos. Paista uunissa 200 asteessa noin 50 minuuttia.
Halutessasi voit raastaa lautasella olevan annoksen päälle parmesan-juustoa. En käytä sitä tässä ruoassa muuten, sillä tyttöni sanoo tällä hetkellä "en tykkää" lähes kaikille juustoille.

P.S. FODMAP-ruokavaliota noudattaville ei ole mahdollista laatia reseptejä, jotka sopisivat kaikille, sillä yksilölliset erot ruoka-aineiden siedettävyydessä voivat olla suuriakin. Esimerkiksi toiset voivat käyttää ainakin jotain maitotuotteita, toiset eivät lainkaan. Valmiissa pestokastikkeessa on hieman valkosipulia ja pähkinöitä, jotka saattavat aiheuttaa joillekin jo pieninäkin määrinä oireita.

Tähteistä terveellinen ja herkullinen lounasleipä

Kuten blogiani lukeneet jo tietävät, vihaan ruoan heittämistä roskiin ja nautin siitä, kuinka saan kehitettyä kaikenlaisia aterioita jääkaapin jämistä. Tänään oli vuorossa kanaleipä.

 

Tein alkuviikosta perussettiä, kanaa ja riisiä. Kanakastikkeen tein vaihteeksi näin: Kuullotin nopeasti oliiviöljyssä pannulla pilkotun valkosipulin, sipulin ja oranssin paprikan. Laitoin kasvikset sivuun ja paistoin pannulla pilkotut, maustamattomat kanafileet. Yhdistin kanapalat ja kasvikset, maustoin ne suolalla, mustapippurilla ja Santa Marian Chili Explosion -mausteella (suuri suosikkini, sopii lähes kaikkeen) ja annoin kanojen kypsyä kannen alla hetken. Sitten lisäsin pannulle puoli purkkia maustamatonta Philadelphia tuorejuustoa (11% rasvaa) sekä puoli rasiaa kirsikkatomaatteja puolitettuna. Annoin ruoan hautua vielä kannan alla kymmenisen minuuttia ja söin riisin kanssa.

Tätä kanakastiketta jäi hieman yli ja mietin, että mitäs tänään lounaaksi. Sen sijaan, että olisin alkanut keittää sen seuraksi riisiä päätin tehdä vaihteeksi täytetyn leivän. Se on nimittäin mitä sopivin ruoka käyttää hieman nuutuneetkin ruukkusalaatinjämät.

Minusta maistuvan täytetyn leivän salaisuus on paitsi hyvässä täytteessä, myös leivän kuullottamisessa. Pyöräytän leipäviipaleet aina miedolla lämmöllä oliiviöljyssä ja valkosipulissa. Tämän kanaleivän täyttämisen aloitin voitelemalla toisen puolen Philadelphia-juustolla (sitä kun jäi ruoanlaitosta). Sitten ladoin leivänpuolikkaalle kanakasviskastikkeen jämät, jäävuorisalaattia ja kurkkuviipaleita. Söin kokonaisuuden suodatinpussista, sillä se on mielestäni paras tapa pitää täytetty leipä kasassa.

Jälkkäriksi söin soijajogurttia mustaherukoiden ja hunajan kanssa, nam! Kyllä tällä jaksaa pitkälle iltapäivään.

 

 

 

 

Mikä idea on terveellisillä herkuilla?

En oikein ymmärrä terveellisiä herkkuja. Tai sitten en ole koskaan törmännyt sellaiseen oikeaan, vaikka olen tutkinut paljon reseptejä ja tehnyt kotikeittiössäni erilaisia kokeiluja.

Rakastan puhdasta, terveellistä ja kehoa hellivää ruokaa ja vältän muun muassa sokeria ja vehnäjauhoja normaalissa ruokavaliossani. Siksi ajatus herkuista, joissa ei näitä aineita ole, on aivan mahtava. Tai oli.

Reseptejä tutkiessani olen hurmaantunut erilaisten suklaapatukoiden makuisista ja Ben&Jerry’s tyyppisistä ”jäätelöistä”, kuohkeista ”suklaavanukkaista”, ilmavista chiavanukkaista jne. jne. Hurmio on kestänyt tasan niin kauan, kun olen kauhaissut lopputulosta lusikalla suuhuni. Ei voi mitään, mutta minusta avocado ja banaani ovat upeita smootheissa, salaateissa ja sellaisenaan, mutta eivät ne jäätelöä tai suklaavanukasta tee. Eikä kyllä makeutusaineet, raaka kaakaojauhe, chia-siemenet, taatelit ja muut enemmän tai vähemmän terveelliset jutut, vaikka kaikki sinänsä ovat hyviä raaka-aineita ruoanlaitossa (paitsi keinotekoiset makeutusaineet).

Juuri äsken heitin pois jääkaappiin unohtuneen ”kuohkean suklaavanukkaan”, jonka pohjana oli avocadoa ja banaania. Se oli saanut ajan saatossa mukavan, harmahtavan kuorrutuksen pintaansa… Ja minä kun en lähes koskaan heitä ruokaa pois. Kirpaisi sydämestä.

 

Tämän herkullisen sitruunajuustokakun
syömisessä ei ollut mitään ongelmia.

 

Aloin ajatella tätä asiaa viikonloppuna, kun leivoin kakkuja tyttäreni 6-vuotissyntymäpäiväjuhliin. Niissä ei säästelty kaloreita ja ne olivat järjettömän hyviä. Upposivat niin lasten kuin aikuisten suihin viimeistä suupalaa myöten. Toinen kakuista oli Höyhenenkevyt sitruunajuustokakku ja toinen Mehevä mansikka-suklaakakku. Vieraiden pyynnöstä laitoin nämä netistä löytämäni ihanat reseptit tänne. Tein ne prikulleen ohjeiden mukaan ja niistä tuli täydellisiä. Eikä niitä tarvinnut ottaa kuin pienet siivut, niin herkkunälkä oli taltutettu.



Tämä minun tekeleeni Mehevästä mansikka-suklaakakusta
ei ollut ehkä päältä kaunis, mutta se oli sivuseikka. 



Niin sanottuja terveellisiä herkkuja halutaan varmaan paljon sen takia, että herkkuja voisi syödä usein ilman huonoa omaatuntoa. Että joka päivä voisi olla herkkupäivä. Mutta eikö tämä ole aika outo ajatus? Pitäisikö joka päivä olla myös vapaapäivä? Tai juhlapäivä? Pitäisikö aina olla kivaa? Kuka silloin enää osaisi nauttia erityisistä päivistä, jos niitä olisi koko ajan.

Erikseen ovat tietenkin kakut, leivonnaiset ja vanukkaat ja muut, joita muokataan erilaisten allergioiden takia. Nyt ajattelenkin näitä niin sanottuja terveellisiä herkkuja. Ehkä en pohtisi tällaisia, jos tosiaan olisin löytänyt suussa sulavan herkun täynnä voimaruokaa. Siihen asti olen sitä mieltä, että herkutellaan vaikka viikonloppuisin ja muuten mennään sillä ihanalla, herkullisella perusruoalla, kuten välipalasmootheilla, tuoreilla hedelmäpaloilla ja raakapuurolla, jossa on marjoja ja lusikallinen maapähkinävoita. Nam!  

Minimalistin kokkauspäivä lähes tyhjästä jääkaapista

Eilen oli se päivä, jolloin jääkaapissa ei ollut juuri muuta kuin kananmunia. Tai no olihan siellä ruoanlaittoa ajatellen myös porkkanoita, ruukkusalaatin jämä ja pari avocadoa, mutta eipä sitten muita raaka-aineita. No jääkaapin vierestä löytyi hieman nuupahtanut, puolikas ruukkubasilika.

Mitäs tänään syötäisiin?

Eilen oli myös päivä, jolloin menin heti aamusta salille. Kunnollista ravintoa oli siis ehdottomasti saatava ja kotikonstein, sillä tein koko päivän töitä kotona.

Kauppareissun paikka? Ei, vaan minimalistin kokkauspäivä, sillä jääkaapissa ja pakastimessa oli vielä riittävästi aineksia (soijajogurttia, kaurajuomaa ja marjoja) aamu-, väli- ja iltapalojen tekemiseen.

Olen aiemmin kertonut, että inhoan ruoan heittämistä roskiin ja yritän käydä kaupassa vasta silloin, kun on ihan pakko. Silloin ostan kerralla noin viikon ruokatarpeet, joita luovasti yhdistelemällä saan erilaisia ruokia ilman, että juuri mikään menee hukkaan. Minusta tämä on paitsi hyvä tapa säästää luontoa ja rahaa, niin myös hauska keino kasvattaa luovuutta ruoanlaitossa ja oppia elämään tarvittaessa myös niukasti.

Loppujen lopuksi onnistuin eilen tekemään itselleni lounaaksi ruishampurilaisen tonnikala-avocado täytteellä ja illalliseksi tomaattilinssipastaa. Kun kuivakaapissa pitää itselle sopivia perusjuttuja ja pakastimessa ainakin vihanneksia, jääkaapin minimalistisenkin sisällön avulla saa tehtyä oikein ravitsevaa, terveellistä ja liikkuvalle ihmiselle sopivaa ruokaa.

Tonnikalan ja avocadon lisäksi tähän voi laittaa
vihanneksia mielensä ja jääkaappinsa mukaan.

Tonnikala-avocado hampurilainen

1 Reissumies
1 prk tonnikalaa vedessä
1 avocado
1 dl herne-maissi-paprikaa
salaatinlehtiä
1 rkl ketsuppia/salaatinkastiketta/majoneesia tms.
1 valkosipulinkynsi
1 rkl oliiviöljyä

Sekoita tonnikala, avokado ja sulatettu herne-maissi-paprika tahnamaiseksi mössöksi. Lisää ketsuppia tai muuta kaapistasi löytyvää kostuketta. Paahda Reissumiehet molemmin puolin pannulla öljyn ja valkosipulisiivujen kanssa. Kasaa leivänpuolikkaiden väliin mössö ja salaatinlehdet (ja muita kasviksia, jos sattuu olemaan) ja nauti esimerkiksi suodatinpussista, jolloin ainekset pysyvät kasassa.

Perusaineksia hyvään kasvispastaan

Tomaattilinssipasta (syöjistä riippuen 3-4 annosta)

2 prk tomaattimurskaa (itse käytän Muttia)
vettä
1 prk tomaattipyrettä
2 dl pikalinssejä (kuivamäärä)
3 porkkanaa
2 valkosipulinkynttä
1 rkl hunajaa
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
Provencale yrttisekoitusta
tuoretta basilikaa

Kuullota pilkottu valkosipuli öljyssä ja lisää pannulle raastetut porkkanat. Kääntele hetki ja lisää tomaattimurskat ja yksi Mutti-purkillinen vettä. Kun kastike poreilee, lisää tomaattipyre, keitetyt pikalinssit, hunaja ja mausteet, ja anna hautua noin 15 minuuttia.
Laita spagetti tai pasta kiehumaan. Kun se alkaa olla valmista, kaada tomaattikastike survinta kestävään kulhoon tai kattilaan. Tee kastikkeesta survimella tasaista ja lisää tuore, silputtu basilika.

Tuorepuuro- ja smoothie-ohjeet aloittelijalle

Olen puolen vuoden ajan pörrännyt erilaisissa terveysaiheisissa blogeissa ja tutustunut lukuisiin tuorepuuro- ja smoothieresepteihin. Miksi näihin? Siksi, että vatsani sekä yleisen hyvinvoinnin ja jaksamisen takia lähdin etsimään vaihtoehtoja ns. perinteisiin aamiaisiin, kuten kaurapuuroon, jogurttiin myslin kanssa ja leipään tilpehööreillä.

Veteen keitetty kaurapuuroa olen syönyt lapsuudesta asti, monen vuoden ajan joka aamu. Se ei kuitenkaan ole mielestäni erityisen täyttävää ja maitoon en ole halunnut sitä keittää ensin sen vaivalloisuuden ja myöhemmin maidon välttämisen takia. Jogurtti ja pähkinäinen mysli ovat olleet herkkuani pitkään, mutta maitotuotteiden välttäminen terveyssyistä on tehnyt siitä huonon vaihtoehdon. Ja sitten se leipä. Suurin osa leivistä ei vain sovi minulle. En tiedä johtuuko se hiivasta, viljasta vai mistä, ja koska pärjään hyvin ilman leipääkin (paitsi äidin tekemiä sämpylöitä), ei leipä kuulu myöskään aamiaiseeni.

Tuossa siis syitä siihen, että olen onkinut tietoa muista aamiais-, välipala- ja iltapalavaihtoehdoista. Ja sitähän nykyään riittää. Blogit ja lehdet tuntuvat olevan täynnä erilaisia terveellisiä reseptejä ja superfoodeja, ja hyvä niin. Monesti olen kuitenkin törmännyt siihen ongelmaan, että resepteissä käytetään paljon tavalliselle tallaajalle erikoisia ja osaksi myös varsin kalliita aineksia. On chiasiemeniä, riisiproteiinia, maapähkinävoita, kookosöljyä, erilaisia viher- ja smoothiejauheita, proteiinijauhetta, raakakaakaota, hampunsiemeniä, vanijajauhetta, soijamaitoa, kaurajuomaa, mantelijuomaa, gojimarjoja yms. yms. Ja näiden lisäksi tarvitaan tietenkin niitä perusaineita, kuten hedelmiä, marjoja, vihanneksia ja kaurahiutaleita.

Itse tulen koko ajan enemmän minimalistiksi (tästä aiheesta mm. vaatekaapin tyhjennyksen suhteen postaus myöhemmin)  ja haluan ostaa ruokaa, jonka todella syön. Vasta kun jääkaapissa on jäljellä suunnilleen vain kananmunia, muutama maustepurkki ja kahvimaitoa, menen uudelleen kauppaan. En myöskään halua pistää rahaa kiinni isoon määrään erilaisia kuivatuotteita, vaikka ne säilyvätkin pitkään. Suomessa ruoka on niin järjettömän kallista ja arvostan ruokaa niin paljon, että en siedä edes ajatusta sen poisheittämisestä.

On mahtavaa, että moni bloggari loihtii koko ajan uusia yhdistelmiä ja entistä maistuvampia reseptejä, ja arvostan heitä todella paljon. Moni ns. huippubloggari saa kuitenkin yhteistyökumppaneiltaan paljon tuotteita ilmaisiksi ja siksi heidän on helpompi ylläpitää purkki- ja pussitaivasta kuivakaapissaan.

Minun tyylini on ostaa helposti yhdisteltäviä aineksia ja loihtia niistä useamman päivän ajan erilaisia yhdistelmiä. Kun ainekset loppuvat, mietin uusia yhdistelmiä ja käyn kaupassa. Tämä tietenkin vaatii hieman perehtymistä ja osaamista keittiössä ja ruoanlaitossa, mutta ei se loppujen lopuksi niin vaikeaa ole, kun aloittaa yksinkertaisista yhdistelmistä. Kun perustiedot ovat kunnossa, on helppo alkaa soveltaa.

Sitten vihdoin otsikon aiheeseen, eli aloittelijalle sopiviin ohjeisiin. Esittelen tässä tämän viikon aineksista tekemäni kaksi tuorepuuroa ja smoothieta, joissa pärjää simppeleillä aineksilla. Jos ensimmäistä kertaa kokeilla kyseisiä juttuja, ei ole mitään järkeä ostaa armeijaa erilaisia tuotteita. En ole todellakaan keksinyt pyörää uudestaan, vaan nämä ovat muunnelmia tai yhdistelmiä lukuisista ohjeista, joihin olen tutustunut. Aineksina olen käyttänyt kaurahiutaleita, kaurajuomaa (voit valita tilalle myös soijajuomaa tai mantelijuomaa), banaania, avocadoa, mustikoita, mustaherukoita, pähkinöitä (esim. manteleita, hasselpähkinöitä ja cashevpähkinöitä), hunajaa, suolaa sekä chiasiemeniä ja siemenseosta (jotain ns. voimaruokaa on hyvä pitää kaapissa). Kaikkia aineksia saa lähikaupoista ja Punnitse&Säästä-kaupasta, joita löytyy lähes 40 kaupungista ympäri Suomea.

 

Tuorepuuro 1

1,5 dl kaurahiutaleita

1,5 dl kaurajuomaa (itse käytän Oatley-merkkistä)

Ripaus laadukasta suolaa

2 rkl siemenseosta

1 dl mustaherukoita

Mittaa illalla kannelliseen purkkiin kaurahiutaleet ja kaurajuoma. Laita yöksi jääkaappiin. Lisää aamulla tarvittaessa nestettä ja halutessasi ripaus suolaa. Heitä joukkoon siemenseos ja herukat, lisää halutessasi hieman sokeria, sekoita ja nauti.

 

Tuorepuuro 2

1,5 dl kaurahiutaleita

1,5 dl kaurajuomaa

Ripaus laadukasta suolaa

0,5 dl pähkinämurskaa

1 dl mustikoita

Mittaa illalla kannelliseen purkkiin kaurahiutaleet ja kaurajuoma. Laita yöksi jääkaappiin. Lisää aamulla tarvittaessa nestettä ja halutessasi ripaus suolaa. Murskaa survimella pähkinät ja sekoita murut mustikoiden kanssa puuroon.

Kun olet saanut näistä versiosta tarpeeksesi, käy tsekkaamassa The good morning –blogin loistava postaus tuorepuuron ABC.

 

Tuorepuuro kaikessa herkullisuudessaan.

 

Minä tykkään sotkea kaikki keskenään ihanaksi värikkääksi mössöksi.

 

Smoothie 1

1 banaani

2 dl kaurajuomaa

2 rkl chiasiemeniä

mustaherukoita

Muussaa ainekset sauvasekoittimella, jos sinulla ei ole blenderiä. Itselläni on ollut jo pitkään käytössä 20 euron sauvasekoitin ja hyvin toimii.

 

Smoothie 2

1 avocado

1,5 dl kaurajuomaa

0,5 dl vettä

kourallinen pähkinöitä

1 dl mustikoita

loraus hunajaa

Murskaa ensin pähkinät, laita sitten loput ainekset ja tee sauvasekoittimella pehmeä smoothie.

Smoothieen voi aina varsin huoletta lisäillä vihannes- ja hedelmälaatikoiden jämiä, kuten omenaa, päärynää, kurkkua, lehtikaalia ja babypinaattia.

 

 

Näin minä selätin talviahdistuksen

Olen aloittanut armottoman taistelun kaamosväsymystä vastaan, sillä olen kyllästynyt siihen, miten energiatasoni laskevat radikaalisti talven tullessa. Olen ihan ehdottomasti kesäihminen ja vaikka muuten olen varsin positiivista sorttia, alkaa elokuussa aina kasvaa ahdistus lähestyvästä talvesta. Pimeys ja kylmyys kun vaan tulevat, tekisi mitä vaan.

Terveellinen ravinto, liikunta ja riittävä uni auttavat jaksamaan talven läpi, näitähän hoetaan joka paikassa. No eivät ole auttaneet minua. Tai sitten en ole tiennyt, mitä nuo OIKEASTI tarkoittavat. Luulen, että monella on sama ongelma. Ajatellaan, että syönpäs terveellisesti, kun aamulla syön vaikka jogurttia ja mysliä, lounasruokalassa runsaan salaatin ja illalla perheen kanssa itsetehtyä makaronilaatikkoa. Ja siinä välissä ehkä pienen pullan. Tähän tyyliin minä söin ja ihmettelin, kun energia ei riittänyt eikä tehnyt mieli lähteä urheilemaan, vaikka olisi pitänyt.

Jonkinlaisen ahaa-elämyksen sain keväällä, kun olin parin viikon detox-kuurilla. Minun ei tarvinnut itse miettiä mitään, sillä saimme kauppalistat, reseptit, ohjeet ja tuen kuurin suunnittelijalta ja vetäjältä. Voit tutustua tämän osaavan naisen palveluihin JAninas Lounge. Pääsin tutustumaan ihan uusien makujen maailmaan, muun muassa vihersmootheihin ja raakapuuroihin. Olen kova ruoanlaittaja, ja kuurista jäi paljon reseptejä päähän, joita olen myöhemmin tehnyt varioiden.

Pikku hiljaa kiinnostuin lisää lukemaan ravinnosta ja päädyin hyvinvointiaiheisille blogeille. Tykästyin niihin, joissa kirjoitetaan paljon kuntosalitreenaamisesta ja ravinnosta. Lemppareitani ovat muun muassa Fitoona , Minifitness ja Lindamanuella. Tiedän, nämä ovat kaikki nuorten ja nättien naisten blogeja, vähän sellaista unelmamaailmaa esitteleviä ja kaukana 37-vuotiaan pienen lapsen äidin arjesta, mutta ihanaa niissä on hyvät treenivinkit ja reseptit sekä vinkit terveelliseen ravintoon. Olisi mahtavaa löytää vastaavan kaltainen bloggaaja omasta ikäluokastani.

Kaiken tämän "opiskelun" myötä olen tajunnut, mikä omassa, terveellisessä ruokailussani on ollut pielessä: olen syönyt aivan liian vähän proteiineja, hiilarit ovat tulleet pääosin viljoista ja tietyt vitamiini- ja kivennäisainetasot ovat olleet pielessä. Nyt kun olen saanut nuo kuntoon, energiaa on välillä ollut kuin keskisuuressa kylässä!

Treenaan salilla 3-4 kertaa viikossa ja käyn paljon pitkillä kävelylenkeillä. Salitreeni on varsin intensiivistä ja varsinkin niinä päivinä energiatarve on tosi iso. Laskennallisesti tarvitsen 56-kiloisena about 120 grammaa proteiinia päivässä. Se täyttyy esim. näin: 200 g kanafilettä, 100 g lohta, 250 gramman purkki rahkaa, 4 dl luonnonjogurttia ja pari kananmunaa. Eli aikamoinen satsi proteiinia. Itse vedän palautusjuoman, josta tulee paljon proteiinia. Korostan, että en todellakaan punnitse ja laske syömiäni ruokia, mutta olen kerran vähän tsekannut ruokien proteiiniarvoja, että suunnilleen tiedän, miten paljon mitäkin pitää syödä. Joten tämä ei ole mitenkään tieteellistä tietoa. Jos jollain on tähän korjattavaa, niin otan mielelläni uutta tietoa vastaan. :)

Herranjestas mikä muutos jaksamisessa ja nälän hallinnassa on tapahtunut sen jälkeen, kun olen alkanut syömään riittävästi proteiinia. Mutta ei siinä vielä kaikki. Teen kerran päivässä viherpirtelön, johon työnnän vähän kaikkea, mitä kaapista löytyy. En oikein koskaan jaksa tehdä salaattia ruoan rinnalle, joten viherpirtelöstä saan salaattini ja hedelmäni näppärästi kerralla. Ja kun heittelen sinne vielä chian siemeniä/pellavansiemenrouhetta ja ohranorasjauhetta, niin ah, mikä voimajuoma se onkaan.

Lehtikaali on todellista voimaruokaa!

Sitten on vielä lisäravinneviidakko, josta olen ehkä löytänyt oikean polun. En todellakaan halua napsia pillereitä ihan vaan varmuuden vuoksi, joten tutkin, mitä tarvitsen. Syön glukosamiinia ja C-vitaminisoitua optimsm:ää lähinnä reistailevien polvieni takia, 100 mikrogrammaa D-vitamiinia, reilut annokset seleeniä ja sinkkiä mm. ihon takia (ihoni kunto on parantunut huomattavasti!) ja magnesiumia lihasten palautumiseen.

Tein tämän postauksen sen takia, että olen todellakin kärsinyt törkeästä voimattomuudesta talvisin ja tajusin, että koska en voi muuttaa päiväntasaajalle, jotain muuta on keksittävä. Jos nämä vinkit auttavat edes yhtä kaltaistani kesäihmistä selviämään tästä talvesta aiempaa paremmin, tämä on todellakin tehnyt tehtävänsä.